Tällä sivulla käsitellään Suomen kansallista lähialue-yhteistyöpolitiikkaa, jonka suunnittelusta ja koordi-noinnista vastaa ulkoministeriö. Toimialaministeriöistä käsitellään lähemmin ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön lähialueyhteistyötä. Näiden osalta mainitaan hankkeita, joihin ministeriöt ovat osallistuneet lähialueyhteistyön puitteissa.

• Suomen lähialueyhteistyön toimintastrategia
• Ympäristöministeriön lähialueyhteistyö
• Sosiaali- ja terveysministeriön lähialueyhteistyö
• Kansalaisjärjestöjen lähialueyhteistyö

Lähialueyhteistyö on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Lähialueyhteistyöllä tuetaan Suomen kahdenvälisiä suhteita yhteistyömaihin ja edistetään yleistä turvallisuutta. Lähialueministervaliokunta hyväksyi 26.05.2000 Suomen lähialue-yhteistyön toimintastrategian.

Lähialueyhteistyötä toteutetaan Euroopan unionin poliittisen linjauksen määrittelemällä pohjoisen ulottuvuuden alueella, erityisesti Luoteis-Venäjällä ja Kaliningradissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa sekä hankekohtaisesti tärkeistä poliittisista tai taloudellisesta syistä muissa IVY- ja KIE- maissa.

Lähialueyhteistyöllä pyritään edistämään Venäjän integroimista kiinteämmin eurooppalaiseen vuorovaikutussuhteeseen ja näin tukemaan demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, kansalaisyhteiskunnan ja markkinatalouden ja toimivan hallinnon vakiintumista Suomen lähialueilla. Sektoraalisia painopisteitä ovat ympäristö-, energia-, ydinturva-, metsä-, ja liikennesektorit, maaseudun ja elintarvikehuollon kehittäminen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin kehittäminen.

Lähialueyhteistyöllä pyritään edistämään Euroopan unionin jäsenyyteen pyrkivien Baltian maiden jäsenyysvalmiuksia. Muita painopiste-alueita ovat ympäristösektorin hankkeet ja yleisen turvallisuuden lisäämistä edistävät hankkeet. Baltian maiden osalta yhteistyö tullaan mukauttamaan maiden tulevaan EU-jäsenyyteen vuonna 2004.

Lähialueyhteistyöllä tuetaan yhteistyömaiden ja alueiden taloudellista ja poliittista muutosprosessia kehittämällä lainsäädäntöä, hallintoa ja infrastruktuuria.

Lähialueyhteistyöllä pyritään ehkäisemään Suomeen kohdistuvia haitallisia ilmiöitä, kuten ympäristö- ja ydinturvariskejä sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja tartuntatautien leviämistä.

Lähialueyhteistyöllä tuetaan alue- ja paikallistason toimijoiden välisen raja-alueyhteistyön kehittymistä ja edesautetaan erityisesti Luoteis-Venäjän alueiden osallistumista Euroopan unionin raja-alueohjelmiin.

Lähialueyhteistyön toimeenpanossa noudatetaan toimintamuotoja ja menettelytapoja, jotka ehkäisevät korruption mahdollisuutta ja edistävät hyvää hallintoa.

Lähialueyhteistyöllä edistetään taloudellista ja teollista yhteistyötä sekä suomalaisen tietotaidon ja teknologian käyttöä yhteistyömaissa.

Lähialueyhteistyötä toteutetaan kahdenvälisesti sekä yhteistyössä EU-ohjelmien ja kansainvälisten rahoituslaitosten sekä pohjoismaisten ja muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa huomioiden pohjoisen ulottuvuuden tavoitteet Euroopan unionin politiikassa.

Lähialueyhteistyö tukee suomalaisten ja kohdemaiden kansalaisjärjestöjen yhteistyötä lähialueilla.

Rahoitus

Lähialueyhteistyön rahoitukseen käytetään:
1) valtion talousarviossa olevia tarkoitukseen osoitettuja määrärahoja
2) talousarvioon sisältyviä sopimuksentekovaltuuksia

Lähialueyhteistyössä hyödynnetään:
1) kansainvälisten rahoituslaitosten rahoitusta
2) kansainvälisten järjestöjen rahoitusta
3) EU:n rahoitusohjelmia
4) pohjoismaisten instituutioiden rahoitusmahdollisuuksia

Suomen lähialueyhteistyön keskeiset toimintamuodot ovat

• kahdenväliset yhteistyöhankkeet yhteistyömaiden kanssa
• yhteisrahoitushankkeet kansainvälisten rahoituslaitosten, YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen, Pohjoismaiden sekä muiden rahoittajamaiden kanssa
• teknisen avun rahastot ja kansainvälisissä rahoituslaitoksissa toimivien asiantuntijoiden hyödyntäminen
• Suomen tavoitteiden ajaminen EU:n rahoitusohjelmien sisältöön ja toteuttamiseen sekä kahdenvälisten hankkeiden yhteensovittaminen näiden ohjelmien kanssa.

Kahdenvälinen yhteistyö

Kahdenvälisen yhteistyön instrumentteja ovat:
1) Projektiluonteinen yhteistyö, jota käytetään merkittävissä infrastruktuuri-, ympäristö-, ydin-turva- ja energia-, ja maaseutuhankkeissa, jotka kestävät useita vuosia. Projektien toteutuksessa sovelletaan tavanomaista projektisykliä, jonka osana arvioidaan saavutettuja tuloksia toiminnan suuntaamiseksi tavoitteiden kannalta keskeisille aloille.
2) Suomen ja yhteistyökumppanin viranomaisten välinen yhteistyö, joka käsittää hallinnon kehittämisen, koulutuksen, teknistä apua, seminaarien järjestämistä ja asiantuntijavaihtoa.
3) Kansalaisjärjestöyhteistyö, jolla tarkoitetaan suomalaisten kansalaisjärjestöjen joko yksin tai yhteistyössä kumppanimaan tai alueen järjestön kanssa tapahtuvaa yhteistyötä.

Monenkeskinen yhteistyö

Lähialueyhteistyön keskeinen instrumentti on yhteistyö kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Sen avulla on mahdollista toteuttaa Suomen lähialueilla laajamittaisia rakenteellisia kehittämishankkeita, jotka vaativat mittavia, kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta hankittavia pääomasijoituksia ja riskien hajauttamista. Yhteistyön vaikuttavuutta lisätään vähentämällä hankkeiden määrää, suurentamalla kokoa ja lisäämällä pitkäjänteisyyttä.

Monenkeskisen yhteistyön instrumentteja ovat
1) maksatukset kehityspankkien osakepääomaan
2) osallistuminen kansainvälisten rahoituslaitosten hankevalmisteluun sekä kahdenvälisesti että pankkeihin perustettujen trust fund-järjestelyjen kautta
3) osallistuminen erilaisten yhteisrahoitusjärjestelyjen kautta pankkien investointihankkeiden toteutukseen
4) osallistuminen kansainvälisten järjestöjen ohjelmiin
5) asiantuntijatoiminta.

Lisätietoja:

Ulkoasiainministeriö
Postiosoite: Merikasarmi, PL 176, 00161 Helsinki
Käyntiosoite Merikasarmille: Laivastokatu 22 ja Merikasarminkatu 5 F
Puh. keskus 09 - 134 151 tai 09 - 578 15
lähialueyhteistyön yksikkö
Sari Kantola
Puh. 09 - 1341 6407
Sähköposti sari.kantola@formin.fi
Internet: http://formin.finland.fi/netcomm/org/fi/lahialue/index.html

Suomen ympäristöministeriön eräänä tehtävänä on ulkoasiainministeriön koordinoiman lähialueyhteistyön ympäristöhankkeiden valmistelu ja toteutus. Päästöjen vähentäminen ilmaan ja veteen sekä ympäristöhankkeiden toteuttaminen Suomen lähialueilla ovat tärkeimmät tavoitteet. Hankkeissa keskitytään ilman- ja vesiensuojeluun sekä jätehuoltoon. Luonnonsuojelun edistäminen, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat tärkeitä yhteistyöaiheita. Myös rakentaminen, alueiden käytön suunnittelu ja asuminen on liitetty yhteistyöaiheisiin. Tärkein tehtävä Suomen ympäristöministeriön lähialueyhteistyössä on ollut hankkeiden valmistelu ja käynnistäminen.

Seuraavaksi joitakin esimerkkejä Suomen ympäristöministeriön toiminnasta lähialueilla.

Ympäristöministeriön ja lähialueiden maiden välistä yhteistyötä Itämeren tilan parantamiseksi on tehty vuosikymmenen alusta lähtien. Tavoitteena on lisätä EU:n yhteistyötä lähialueilla ja edistää kansainvälisellä yhteisrahoituksella toteutettavia Itämeren tilaa parantavia hankkeita.

Teknisen avun yhteistyön tarkoituksena on tukea investointien käynnistymistä erilaisin ennakkoselvityksin ja yhteistutkimuksin sekä koulutuksen avulla.

Baltian maihin ja Puolaan kohdentuva Suomen ympäristöapu tulee tulevaisuudessa ensisijaisesti kohdentumaan hankkeisiin, jotka edesauttavat näiden maiden liittymistä Euroopan unioniin ja Itämeren suojelukomission suositusten saavuttamista.

Yhteistyöohjelmien mukaisesti on aloitettu hankkeita, joiden avulla voidaan nopeuttaa happaman laskeuman, myrkyllisten aineiden ja ravinteiden aiheuttaman kuormituksen vähentämistä Itämereen ja Venäjän kanssa yhteisen rajan läheisille alueille. Asumiseen ja rakentamiseen liittyvien pienehköjen hankkeiden avulla kehitetään lähialueiden korjausrakentamista, kiinteistönhoitoa ja rakennussäännöstön sopeuttamista Euroopan unionin säännöstöön.

Pietarin kaupunki on Suomenlahden pahin kuormittaja. Ympäristöministeriön toimet ovatkin keskittyneet Pietariin ja siellä viemäriverkon kunnostukseen ja jätevesien puhdistuksen tehostamiseen.

Lisätietoja:

Ympäristöministeriö
Kansainväliset asiat, Lähialueyhteistyö
Käyntiosoite: Kasarmikatu 25
Postiosoite: PL 35, 00131 Helsinki
Puh: 09 - 160 07
Fax: 09 - 1603 9545
Kirjaamo: kirjaamo.ym@ymparisto.fi

Internet: http://www.vyh.fi/kvasiat/lahialue/index.htm

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lähialueyhteistyön tärkeimpinä tavoitteina on:

1. tukea lähialueiden ja Baltian maiden hallinnon, palvelujärjestelmien ja vakuutusjärjestelmien kehittämistä
2. tukea ehkäisevää toimintaa

STM pyrkii turvaamaan kansallisen ja kansainvälisen rahoituksen sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeille. Kotimaisen rahoituksen lisäksi Suomen lähialueille kohdistuvia hankkeita tuetaan mm. EU:n TACIS- ja PHARE-ohjelmien puitteissa.

STM:n lähialueyhteistyön painopistealueita ovat:

• peruspalvelujen kehittäminen
• ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittäminen; tartuntatautien ehkäisy ja terveyskasvatus
• ympäristöterveydenhuollon kehittäminen
• henkilöstön koulutus
• työsuojelun ja työterveyshuollon edistäminen
• vakuutusjärjestelmien kehittäminen
• huume- ja päihdeongelmien torjuminen
• lääkehuollon kehittäminen
• ydin- ja säteilyturvallisuuteen liittyvät kysymykset

Lisätietoja:

Sosiaali- ja terveysministeriö
Kansainvälisten asiain toimisto
Käyntiosoite: Meritullinkatu 8, Helsinki
Postiosoite: PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO
Puhelinvaihde: 09 - 1601
Fax: 09 - 160 3296, 650 442
Internet: http://www.vn.fi/stm/kvt/suomi/lahialue.htm

Suomen lähialueyhteistyön toimintastrategian mukaisesti suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on mahdollisuus hakea valtion tukea lähialueilla ensisijaisesti paikallisten kansalais-järjestöjen kanssa toteutettaviin yhteistyöhankkeisiin. Yhteistyöhankkeilla on tarkoitus tukea kohdemaiden ja -alueiden taloudellista ja sosiaalista vakautta sekä kehitystä, jonka perustana pidetään demokratiaan ja markkina-talouteen pohjautuvaa yhteiskuntajärjestelmää. Erityisesti tuetaan hankkeita, jotka tukevat kansalaisyhteiskunnan kehitystä sekä edistävät vakautta, hyvinvointia, tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja yhteiskuntarauhaa. Lisäksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa tuetaan maiden EU-jäsenyysvalmisteluja.

Tukea myönnettäessä voidaan ottaa huomioon myös kohdemaiden ja -alueiden humanitaariset tarpeet. Baltian maiden osalta tukea myönnetään niin kauan kuin lähialueyhteistyötä voidaan kyseisissä maissa toteuttaa.

Vuonna 2003 osoitetaan lähialueiden kansalaisjärjestötoimintaan 1,1 miljoona euroa, josta suurin osa käytetään aikaisemmin alkaneiden hankkeiden (ns. jatkohankkeet) tukemiseen.

Tukea lähialueilla toteutettaviin hankkeisiin voidaan myöntää vähintään yhden vuoden ajan ennen hakuajan päättymistä yhdistysrekisteriin merkittynä olleille suomalaisille kansalaisjärjestöille. Hankkeiden kokonaiskustannuksista järjestöjen omarahoitusosuuden tulee olla vähintään 20%.

Korkeintaan puolet omarahoitusosuudesta voidaan harkinnan mukaan hyväksyä katettavaksi kotimaassa tehtynä vapaaehtoistyönä tai kotimaisina lahjoituksina. Vammais-hankkeissa riittää omavastuuosuudeksi vähintään 10% hankkeen kokonaiskuluista. Panoksen on oltava tällöin kokonaan rahallista. http://global.finland.fi ja niitä voi tilata puhelimitse kansalaisjärjestöyksiköstä puh. (09) 160 56255. Tuen haku vuodelle 2003 päättyi 15.10.2002.

VALTION TUKI EU:N OHJELMIEN KAUTTA TOTEUTETTAVIEN LÄHIALUEYHTEISTYÖ-HANKKEIDEN OMARAHOITUSOSUUTEEN

Lähialueiden kansalaisjärjestötoimintaan vuodelle 2003 budjetoiduista 1,1 milj. eurosta ministeriö varaa osan suomalaisille kansalaisjärjestöille tukemaan EU:n TACIS -ohjelman (esim. Institution Building Partnership) ja Phare -ohjelman (esim. Access) puitteissa toteutettavien kansalais-järjestöjen lähialueyhteistyöhankkeiden omarahoitus-osuutta. Ulkoasiainministeriön tuki EU:n hyväksymälle hankkeelle on enintään puolet järjestön omarahoitusosuudesta. Mikäli järjestö hakee EU:lta tukea ja haluaa myös hakea ulkoasiainministeriön tukea omarahoitusosuuteen, tulee järjestön lähettää yksi kopio EU-hankehakemuksestaan ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikköön samalla kun hakemus toimitetaan EU-ohjelmaan.

EU-ohjelmien hakulomakkeet ja lisätietoa hakumenettelystä löytyy www-osoitteista http://europa.eu.int/comm/enlargement/pas/phare/index.htm ja
http://europa.eu.int/comm/europeaid/index_fi.htm .
Yllä olevilta www-sivuilta löytyvät myös ohjeet EU-hakemusten täyttämiseen sekä yhteystiedot lisätiedusteluja varten.

Lisätietoja:

Ulkoasiainministeriö
kehitysyhteistyöosasto
Kansalaisjärjestöyksikkö
Käyntiosoite: Katajanokanlaituri 3, Helsinki
Postiosoite: PL 176, 00161 Helsinki
Puh. 09 - 1341 6255
Fax: 09 - 1341 6470
Sähköposti: kyo-33@formin.fi

Internet: http://global.finland.fi/