| |||||||||||||||
  | |||||||||||||||
EU:N TUTKIMUS- JA KEHITYS- OHJELMAT |
|||||||||||||||
YLEISTÄ EU:n TUTKIMUS- JA KEHITYS- TOIMINNASTA |
EU:n tutkimus- ja kehitystoiminnan yleislinjat määritetään monivuotisilla puiteohjelmilla. Ohjelmat toteutetaan pääasiassa yhteisrahoitteisina projekteina, joissa EU rahoittaa korkeintaan 50 % tutkimusprojektin kokonaiskustannuksista. Yliopistot ja korkeakoulut voivat saada 100 % rahoituksen projektin aiheuttamille lisäkustannuksille, mikä vastaa rahoituksena suunnilleen 50 % kokonaiskustannuksista. Toinen tutkimus- ja kehitysohjelmien (t&k-ohjelmien) päätoteutusmuoto on yhteistyöprojekti (concerted action). Yhteistyöprojekteissa EU:n rahoitus kohdistuu yhteistoiminnasta aiheutuneisiin kuluihin, kuten projektin hallintoon ja kokouskuluihin. Varsinaisista tutkimus- ja kehityskuluista vastaavat osallistujat tai, mikäli mahdollista, osallistujien kansalliset tutkimusrahoitusjärjestelmät. Euroopan unionin t&k-ohjelmat on tarkoitettu kohottamaan Euroopan teollisuuden käyttämän teknologian tasoa ja koulutusohjelmilla tuetaan hyvin koulutetun ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta Euroopan elinkeinoelämän tarpeisiin. Lisäksi elämisen laadun parantaminen kuuluu monin eri tavoin ohjelmien tavoitteisiin. Hankkeet ovat kansainvälisiä, ja niissä on osallistujia eri Euroopan maista. Suomessa EU:n ohjelmia hallinnoidaan hajautetusti. Pääperiaate on se, että samat viranomaiset, jotka hoitavat kotimaistakin tutkimus- ja kehitystoimintaa, vastaavat eri ohjelmien hallinnosta. Teknologian kehittämiskeskus (Tekes) vastaa yleensä teollisten ohjelmien ja Suomen Akatemia tutkimuksellisten ohjelmien hallinnosta. Lisäksi liikennetutkimusohjelma sekä maa- ja kalataloustutkimusohjelma ovat sektoriministeriöiden hoidossa. EU-t&k -valmistelujaosto vastaa eri ohjelmien koordinaatiosta, niiden yhteisistä asioista ja toimii neuvoa-antavana elimenä Suomen EU-päätöksenteossa. Jaostossa ovat edustettuna kaikki ne hallinnonalat, joita EU-tutkimustoiminta koskee. Suomen EU-t&k -sihteeristö toimii yleisenä tiedotus- ja neuvontaorganisaationa kaikille ohjelmille. T&k-ohjelmat on tarkoitettu yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen muodostamille yhteistyöryhmille, konsortioille, jotka avoimen kilpailun perusteella valitaan toteuttamaan eri ohjelmien työsuunnitelmia. Viime aikoina pk-yritysten osallistumismääriä on haluttu nostaa. Tämän vuoksi useissa ohjelmissa on pk-yrityksille suunnattuja erityistoimia, joiden hallintomenettely on tavanomaista. |
|
TUTKIMUS- PROJEKTIN VAIHEET Euroopan unionin tukemat tutkimusprojektit jakautuvat tyypillisesti viiteen vaiheeseen: Vaihe sisältää projekti-ideoiden kehittämisen, konsortion muodostamisen, tutkimussuunnitelman laatimisen ja hakemuspapereiden kirjoittamisen. Komissio järjestää kaikille hakemuksille asiantuntija-arvioinnin. Kun hakemus on valittu rahoitettavaksi, komissio käynnistää sopimusneuvottelut projektiin osallistujien kanssa, lähinnä koordinaattorin välityksellä. Tutkimustyön toteutumisvaiheen aikana komissio seuraa projektin edistymistä varmistaakseen tyydyttävän lopputuloksen. Tutkimustulosten teollinen hyödyntäminen on yhteisön t&k-ohjelmien perimmäinen, pitkän tähtäimen tavoite. Seuraavassa hieman tarkemmin edellä mainituista tutkimusprojektin vaiheista: Hakemuksen valmistelu ja arvioitavaksi jättäminen Euroopan unionin tutkimus- ja kehitysohjelmat toteutetaan pääsääntöisesti yhteisrahoitteisina projekteina. Projektit ovat usein teollisuusvetoisia ja ne muotoillaan vastaamaan hakukierroksen avoimeksi julistamisen yhteydessä julkistettuja ohjelman tavoitteita. Komission määrittelemien painopistealojen yksityiskohdat löytyvät tietopaketista, samoin opastus siitä, kuinka valmistella ja jättää hakemus määräpäivänä komissiolle Brysselissä. Oikean tietopaketin käyttäminen on tärkeää, sillä se päivitetään aina, kun uusi hakukierros julistetaan avoimeksi. Projektiehdotusta valmistellessa kannattaa toimia läheisessä yhteistyössä ohjelman kansallisten yhdyshenkilöiden tai komission kanssa. Hakemuksen valmistelu voi viedä useita kuukausia. Viime hetken osallistumispäätöksiä kannattaa välttää. Hakemusta valmisteltaessa huomioon otettavia seikkoja: Projektihakemuksen kaksi osaa Osa I: Projektin yleistiedot ja lista osallistujista, hallinnolliset ja rahoitustiedot koordinaattorin ja kunkin osallistujan osalta sekä projektiabstrakti. Osa II: Projektiehdotuksen tieteellinen ja tekninen sisältö. EU:n t&k-projektihakemusten arviointi Komissio järjestää hakemusten arvioinnin, jonka suorittaa riippumaton ulkopuolinen asiantuntijaryhmä. Arvioijat ovat teollisuuden, yliopistojen ja tutkimuslaitosten asiantuntijoita, jotka on nimetty tehtävään asiantuntemuksensa perusteella, ei organisaationsa tai maansa edustajina. Hakemusten kaupallinen luottamuksellisuus taataan. Useimmat ohjelmat käyttävät samaa arviointimekanismia. Arvioinnin päätavoitteena on suorittaa ehdotuksen perusteellinen arviointi ja antaa lausunto sen ansioista sekä toimenpiteistä, joihin tulisi ryhtyä sekä valita projektit siten, että ne kattavat kaikki ohjelman painopistealueet ja antavat parhaan hyödyn ohjelmalle myönnetyille varoille. Hyvän hakemuksen tunnusmerkit
Sopimusneuvottelut Hyväksytyn hakemuksen koordinaattori ja joskus myös muut osapuolet kutsutaan komissioon neuvottelemaan sopimuksesta. Neuvottelut voidaan myös käydä kirjeitse. Neuvotteluvaihe saattaa kestää joitakin kuukausia. Projektityöskentely ei voi alkaa, ennen kuin kaikki mukana olevat osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimusneuvottelut keskittyvät yhteisymmärrykseen pääsemiseen kumppanien vastuista, omistusoikeuksista, tulosten hyväksikäyttämisestä ja levittämisestä, projektin valvonnasta ja raportoinnista, taloudellisista ja muista näkökohdista. Komissio saattaa myös pyytää osallistujia tekemään projektiin joitain muutoksia, jotka perustuvat arvioitsijoiden suosituksiin. Myös näistä muutoksista on neuvoteltava komission kanssa. Sopimus, jonka allekirjoittavat komissio, projektin koordinaattori sekä kaikki osapuolet, perustuu standardimuotoiseen mallisopimukseen. Mikäli sopimusneuvottelut eivät johda yksimielisyyteen sopimusehdoista, projektia ei rahoiteta. Projektiin osallistujien täytyy itse maksaa kulut, jotka aiheutuvat sopimusneuvotteluista, eikä niitä voi sisällyttää projektin rahoitukseen. Projektin toteutus Kun sopimus on allekirjoitettu, projekti etenee käynnistys-vaiheeseen. Käynnistysvaiheen aikana opetellaan kumppanien työskentelytavat ja pyritään paremmin ymmärtämään heidän motivaationsa ja tavoitteensa. Projektin työsuunnitelmaan saattaa olla hyödyllistä sisällyttää projektin alkuvaiheessa yhteistyössä tehtäviä asioita, jotka myötävaikuttavat konsortion vahvistumiseen. Projektin johtaminen vaatii paljon aikaa; on laadittava projektin sisäisiä selontekoja ja toimitettava komissiolle raportteja. Projektihakemuksessa tulee varata riittävät resurssit matkustamiseen ja projektin johtamiseen. Komission suorittamaa projektin valvontaa koskevat järjestelyt yksilöidään sopimuksessa. Vierailuja voidaan tehdä osallistujien luo sekä lisäksi pitää Brysselissä projektin edistymistä seuraavia tapaamisia. Komissiolle tulee toimittaa säännöllisiä kirjallisia edistymisraportteja. Useimmat ohjelmat edellyttävät, että joka kuudes kuukausi komissiolle toimitetaan lyhyt raportti ja kerran vuodessa täydellinen raportti. Projektin päättyessä on laadittava loppuraportti. Kustannusselvitys on myös esitettävä kerran vuodessa. Komissio vaatii myös ei-luottamuksellisia vuosittaisia yhteenvetoraportteja levittääkseen tutkimustuloksia laajempaan tietoisuuteen julkaisujen ja tietopankkien avulla. Tulosten teollinen hyödyntäminen Teollisissa ohjelmissa komissio edellyttää projektiin osallistujien pyrkivän kehittämään projektia sen muodollisen valmistumisen jälkeen ja siirtymään tulosten teollisen hyödyntämisen vaiheeseen. Hyödyntämiseen tähtäävät aikomukset tulee esittää hakemuksen II osassa. Omistusoikeutta, projektin tulosten hyväksikäyttöä ja levittämistä koskevat ehdot on esitetty sopimuksessa. Sopimuksen alaisuudessa syntyneen teollisen omaisuuden omistavat projektiosapuolet, joiden tulee sopia sen hyödyntämisestä. Osapuolen täytyy myöntää lisenssejä, usein ilman rojalteja, toisille osapuolille, milloin tämä on tarpeen projektin tehokkaan kehittämisen ja siitä seuraavien tulosten hyödyntämisen kannalta. Tulosten hyödyntämisen on alettava kohtuullisen ajan kuluessa projektin päättymisestä. Tästä voidaan sopia komission kanssa siinä vaiheessa kun loppuraportti laaditaan. Vaikka kaupallisesti aran informaation luottamuksellisuus taataan, projektiosapuolten täytyy sallia komission levittää tutkimustuloksia. Lisätietoja: Suomen EU-T&K-sihteeristö |
|
KUUDES PUITE- OHJELMA (2002-2006) Tutkimuksen 6. puiteohjelma Euroopan unioni rahoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa usealla miljardilla eurolla vuosittain. Tutkimus- ja kehitysohjelmat on niputettu noin viiden vuoden mittaiseksi puiteohjelmaksi. Kuudes puiteohjelma kattaa vuodet 2002-2006, ja se on jatkoa viidennelle puiteohjelmalle. Kuudennen puiteohjelman tutkimusteemat ovat viidennen ohjelman suuntaisia, mutta hankemuodot ja osallistumissäännöt muuttuvat monin tavoin. Uusien hankemuotojen tarkoituksena on tiivistää yhteistyötä Euroopassa tutkimuslaitoksien, yliopistojen ja yrityksien välillä. 6. puiteohjelman budjetti on 17,5 miljardia euroa. Ohjelma keskittyy seitsemään painopisteeseen. Ensimmäiset hakukierrokset avautuivat joulukuussa 2002. Hakukierrokset ovat julkisia ja hakemukset lähetetään komissioon. Kuudennen puiteohjelman sisällön osa-alueet:
Uusia hankemuotoja ovat Huippuosaamisen verkosto (NOE), Integroitu hanke (IP) ja kansallisten ohjelmien verkottamista käsittelevä Artikla 169. Huippuosaamisen portaikkoon kuuluu 5. puiteohjelman tyyppisiä hankkeita. Lisätietoja: Teknoloian kehittämiskeksus Tekes Suomen Akatemia Ohjelman neuvontapalvelu Cordiksessa: Internet: Kuudes Puiteohjelma, Cordis FP6web, EU:n tutkimusohjelmat
   © Itämeri-instituutti | bif@baltic.org | päivitetty 19.05.2003 | ||||||||||
