| ||||||
  | ||||||
EU:N RAKENNE- RAHASTOT JA ALUE- POLITIIKKA |
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikka perustuu rakennerahastotukeen, jota täydentää kansallinen tuki. Tällä hetkellä noin kolmasosa EU:n budjetista kanavoidaan rakennerahastoille, joiden tehtävänä on tukea pitkän aikavälin rakennepolitiikkaa. Rakennerahastojen rahoitus on aina lahjarahaa, johon yhdistetään kansallista rahoitusta. Rakennerahastojen tarkoituksena on vähentää alueellisia kehityseroja ja tukea kestäviä, pitkällä aikavälillä vaikuttavia rakenteellisia uudistuksia. Rahastoilla tuetaan erityisesti investointeja avainsektoreihin, kuten infrastruktuuriin, tuotannolliseen toimintaan tai inhimillisiin voimavaroihin, pieneen tai keskisuureen teollisuuteen ja maaseudun rakenneuudistuksiin EU:n vähiten kehittyneillä alueilla. Kaudella 2000-2006 rakennerahastoista tulee Suomeen EU-tukea kaikkiaan 2,1 miljardia euroa. Tuki kanavoituu yksittäisiin hankkeisiin tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden mukaisesti. EU:n rakennerahastotuki kanavoituu neljän rahaston kautta:
EU:n rakennerahastojen rahoitusta käytetään tavoiteohjelmien ja yhteisöaloiteohjelmien tavoitteita toteuttavissa hankkeissa. Alueiden kehittämiseksi maa on jaettu tavoitealueisiin (1-, ja 2-alueet), joille on laadittu omat kehittämisohjelmat. Lisäksi on laadittu valtakunnallinen työllisyys- ja koulutustoimenpiteitä koskeva tavoite 3-ohjelma sekä maaseutuohjelma. Aluepolitiikkansa tarkentamiseksi Euroopan unioni on ottanut käyttöön ns. yhteisöaloitteet, joilla täydennetään EU:n tavoiteohjelmia. Yhteisöaloitteilla toteutetaan komission tärkeinä pitämiä kehitystarpeita ja ne ovat osa EU:n rakennerahastojen toimintaa. Nykyisellä rakennerahastokaudella Suomessa toteutetaan seuraavia ohjelmia: INTERREG III (raja-alueyhteistyö), LEADER + (maaseudun kehittäminen), URBAN (taantuvien kaupunkialueiden tukeminen) ja EQUAL (syrjäytymisen estäminen). | |||||
RAKENNE- POLITIIKAN TAVOITE- OHJELMAT |
Nykyisellä ohjelmakaudella (vuoden 2006 loppuun saakka) on käytössä seuraavat tavoitteet: Tavoite 1 Heikoimmin kehittyneiden alueiden tukeminen. Tavoitteet 1 ja 2 ovat alueellisia tavoitteita, joiden kohdealueet on määritelty tilastollisten kriteerien perusteella. Tavoitteet 3 ja maaseutuohjelma ovat ns. horisontaalisia tavoitteita ja niitä on mahdollista toteuttaa jokaisessa jäsenmaassa ja lähes ilman alueellisia rajoituksia. Tavoite 1 -ohjelma on tarkoitettu kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittämiseen ja rakenteellisen sopeuttamisen edistämiseen. Suomen tavoite 1 -ohjelma-alue kattaa aikaisemman tavoite 6-ohjelman alueen. Suomen tavoite 1-ohjelmat on laadittu kahdelle komission osoittamalle alueelle: Itä-Suomeen ja Pohjois-Suomeen. Itä-Suomen ykkösalue kattaa Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnat. Alueen kehittäminen jakautuu neljään toimintalinjaan: yritystoiminnan kehittäminen ja yritysten toimintaympäristön parantaminen, osaamisen vahvistaminen jaa työvoiman valmiuksien parantaminen, maaseudun ja rakenteiden kehittäminen. Pohjois-Suomen alue puolestaan kattaa Lapin maakunnan lisäksi ne osat Pohjois-Pohjanmaata, Keski-Pohjanmaata ja Keski-Suomea, jotka aikaisemmalla suunnittelukaudella olivat tavoite 6 -alueita. Alueen kehittäminen jakautuu kolmeen toimintalinjaan: yritystoiminta, maaseutu, osaaminen ja työllisyys. Vastaava viranomainen: Internet: Sisäasiainministeriö: tavoite 1, Kuntaliitto: tavoite 1 Tavoite 2 -ohjelma on tarkoitettu rakenteellisissa vaikeuksissa olevien alueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen uudistamiseen. Suomessa on kaksi tavoite 2-ohjelmaa, jotka sisältävät myös tavoiteohjelmien piiristä pudonneet ns. siirtymäkauden tuen alueet. Tukikelpoiset ja rakennemuutoksesta kärsivät alueet on määritelty pääasiassa NUTS III-alueiden mukaan. Tällaisia alueita voivat olla teollisuusalueet, maaseutualueet ja tietyt kaupunkialueet. Suomen tavoite 2 -ohjelmat on laadittu Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen alueille. Etelä-Suomen ohjelma-alue koostuu Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Itä-Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien tukikelpoisista alueista. Alueella on lisäksi voimassa EU:n tavoite 3-ohjelma ja maaseutuohjelma. Alueen kolme toimintalinjaa ovat: Etelä-Suomen vetovoimaisuuden ja yritysten kilpailukyvyn lisääminen, osaamisen tason ja inhimillisten resurssien kehittäminen ja seutukuntien, kaupunkiseutujen ja -alueiden kehittäminen sekä yhdyskuntien toimivuuden ja viihtyisyyden turvaaminen. Länsi-Suomen ohjelma-alue koostuu Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan tukikelpoisista alueista. Toimintalinjat alueella ovat: yritystoiminnan kehittäminen ja tuotantorakenteen uudistaminen, osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen ja aluerakenteen ja elinympäristön kehittäminen. Vastaava viranomainen: Internet: Sisäasiainministeriö: taoite 2, Kuntaliitto: tavoite 2 Tavoite 3-ohjelma on suurin ESR-ohjelma ja sitä toteutetaan koko maassa, lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja tavoite 1-aluetta. Ahvenanmaa on valmistellut oman tavoite 3 -ohjelman. Tavoite 3 -ohjelma on luoteeltaan kehittämisohjelma, jolla etsitään, kokeillaan ja tuotetaan uusia ratkaisuja sekä levitetään hyviä käytäntöjä Suomen työvoima-, elinkeino.- ja koulutuspolitiikkaan. Suomessa tavoite 3 -ohjelmassa ja muussa ESR-toiminnassa painotetaan seuraavia asioita:
Vastaava viranomainen: Internet: Työministeriö: ESR, Kuntaliitto: tavoite 3 Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma (ALMA) Ohjelma on tarkoitettu tavoite 1 -ohjelman ulkopuolisille alueille. Maaseudun kehittämistoimenpiteet sisältyvät 1-ohjelmaan. Kehittämissuunnitelma-alueeseen kuuluvat Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat kokonaisuudessaan sekä osia Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnista. Osa alueesta kuuluu tavoite 2 -ohjelma-alueeseen. Ohjelman tavoitteet ovat seuraavat:
Tavoitteisiin pyritään seuraavan kolmen toimintalinjan kautta:
Vastaava viranomainen: Internet: Maa- ja metsätalousministeriö: ALMA, Kuntaliitto: maaseutu, www.lande2000.fi | |||||
INTERREG III |
Rakennepolitiikkansa tarkentamiseksi EU on ottanut käyttöönsä ns. yhteisöaloitteet, jotka ovat osa rakennerahastojen toimintaa. Interreg III on yhteisöaloite raja-alueyhteistyön tukemiseksi. Tyypillisiä projekteja ovat tiedonkulun edistäminen, asiantuntijoiden vaihto ja hallinnon koulutus raja-alueyhteistyöhön. Suomen Interreg-ohjelmat valmistellaan aluetasolla maakuntaliittojen johdolla. Interreg -yhteisöaloitteen tavoitteena on, etteivät rajat saa olla esteenä Euroopan alueen tasapainoiselle kehitykselle ja yhdentymiselle. Sen avulla pyritään vahvistamaan Euroopan unionin taloudellista ja sosiaalista yhdentymistä edistämällä rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä ja tasapainoista kehittämistä EU:n alueella. Interreg -ohjelmia laaditaan EU:n sisäisille ja EU:n ulkopuolisten maiden välisille rajoille. Interreg -ohjelmia on kolmea eri tyyppiä:
EU:n sisäisiä Interreg IIIA-ohjelmia Ruotsin kanssa on kolme: Saaristomeren, Merenkurkun ja Pohjoinen ohjelmat. Venäjän kanssa laadittavia A-ohjelmia ovat Kolarctic'in (ent. Barentsin), Karjalan ja Kaakkois-Suomen ohjelmat. Viron kansssa myös yksi Interreg IIIA -ohjelma, Etelä-Suomen rannikkoseudun ohjelma. Interreg IIIB -ohjelmia Suomella on kaksi. Niistä toinen kattaa Itämeren ja Barentsin alueen valtioiden välisen yhteistyön. Toinen on Pohjoisen Periferian -ohjelma. Itämeren ohjelmaa laaditaan yhteistyössä Itämeren valtioiden ja Pohjoisen Periferian -ohjelmaa Ruotsin, Skotlannin ja Norjan kanssa. Interreg IIIC -ohjelmat kattavat erilaiset alueiden väliset yhteistyömuodot, joita voivat olla mm. tutkimus, teknologinen kehittäminen, pk-yritykset, tietoyhteiskunta, matkailu, kulttuuri ja työllisyys sekä yrittäjyys ja ympäristö. Vastaava viranomainen: Internet: 
[ Rahoitusoppaan hakemisto ] | |||||
   © Itämeri-instituutti | bif@baltic.org | päivitetty 11.04.2003 | ||||||
