| ||||||
  | ||||||
EU:N YHTEISTYÖ KESKI- JA ITÄ- EUROOPAN KANSSA |
Euroopan unioni on osallistunut KIE- ja IVY-maiden kehittämiseen niiden maantieteellisen läheisyyden sekä markkinatalouteen siirtymiseen vuoksi. EU voi avustaa maita mm. välittömillä tuilla sekä erilaisilla lainoilla, jotka usein liittyvät Euroopan investointipankin (EIB) tai Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) rahoitusohjelmiin. Lisäksi rahoitusta koordinoidaan alueellisten rahastojen kautta. Keski- ja Itä-Euroopan maihin eli KIE-maihin suuntautuvia hankkeita rahoitetaan pääasiallisesti Phare-ohjelman kautta, kun taas IVY-maiden avustaminen tapahtuu Tacis-ohjelman kautta. | |||||
PHARE- OHJELMA |
Phare-ohjelma (Poland and Hungary Assistance with Restructuring the Economy) oli alunperin tarkoitettu vain Puolan ja Unkarin markkinatalouteen siirtymisen tukemiseen, mutta vuosina 1990-1991 ohjelmaan liitettiin Albania, Bulgaria, Latvia, Liettua, Romania, Slovakia, Slovenia, Tsekin Tasavalta ja Viro. Näistä lähes kaikki ovat allekirjoittaneet ns. Eurooppa-sopimuksen, joka tähtää EU:n jäsenyyteen. Phare-ohjelman suuntaviivat Phare-ohjelma on KIE-maiden EU-jäsenyysvalmisteluja tukeva tärkein rahoitusväline. EU:n jäsenyyttä on hakenut kaikkiaan kymmenen KIE-maata (Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia Tsekki, Unkari, Viro). Phare-ohjelman tavoitteena on saattaa EU-jäsenyyttä hakeneet maat (Unkari, Puola, Romania, Slovakia, Latvia, Viro, Liettua, Bulgaria, Tsekki ja Slovenia) jäsenyyskelpoisiksi. Muissa maissa (Albania, Bisnia Herzegovina ja Makedonia) rahoitus suuntautuu maiden siirtymiseen demokratiaan ja markkinatalouteen. Phare-ohjelmat ovat kansallisia, monikansallisia, alueellisia tai horisontaalisia. Päätoimialoja ohjelmissa ovat yksityissektorin kehittäminen, julkishallinnon uudistaminen, opetus ja koulutus, sosiaalipalvelujen uudistaminen, maatalous, ympäristö, ydinturvallisuus, kuljetus ja telekommunikaatio. Jokainen hakijamaa on sopinut EU:n kanssa liittymisen toimintalinjoista ja taloudellisista resursseista ja ne määritellään liittymiskumppanuuksissa (Accession Partnership). Phare-tuki keskitetään niille painopiste-aloille, jotka on vahvistettu liittymiskumppanuuksissa. Liittymiskumppanuuksia täydentävät kansalliset ohjelmat (National Programme for Adoption of Aquis, NPAA), joissa määritellään yksityiskohtaisesti kunkin hakijamaan velvollisuudet jäsenyyskriteereiden täyttämiseen ja yhteisön säännöstön käyttöönottoon. Kohdemaille tulee entistä enemmän vastuuta kansallisten Phare-ohjelmien toteuttamisessa ja rahojen hallinnassa. Phare-ohjelman rahoitus hyväksytään vuosittain. Pharen vuosibudjetti on n 1.5 mrd. euroa. Suurin osa Phare-varoista käytetään kansallisen ohjelman hankkeisiin, joista komissio ja kukin kohdemaa sopivat kahdenvälisesti vuosittain. Hankkeet kohdistuvat mm. institutionaalisen ja hallinnollisen kapasiteetin kehittämiseen, rajavalvontaan, eläinlääkintään ja kasviensuojeluun, ympäristönsuojeluun sekä liikennesektorin eri hankkeisiin. Lisäksi tuetaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamista ja vähemmistöjen asemaa. Hakijamaiden hallintojärjestelmän kehittäminen on avaintekijä liittymisvalmisteluissa. Se on edellytys sille, että maat pystyvät hyväksymään, ottamaan käyttöön ja panemaan toimeen yhteisön säännöstön. Arviolta 30% Phare-ohjelman varoista kohdistetaan hallintorakenteiden kehittämiseen. Myös kansalaisjärjestöjen institutionaalisia valmiuksia vahvistetaan. Hallinnon kehittämishankkeiden toteuttamiseksi on luotu ns. Twinning-järjestelmä. Tarkoituksena on hyödyntää jäsenmaiden eri hallintoalojen asiantuntemusta. Järjestely keskittyy aluksi neljään prioriteettisektoriin: maatalous, ympäristö, rahoitus, oikeus- ja sisäasiat. Twinning-järjestelmän perusajatuksena on lähettää jäsenmaiden viranomaisia hakijamaahan auttamaan hallinnon uudistamisessa. Lähtevien asiantuntijoiden tulee työskennellä hakijamaassa jopa yli 12 kk. Jäsenvaltiolle aiheutuvat kustannukset maksetaan kunkin hakijamaan Phare-ohjelmasta. Yhteisön säännöstön käyttöönotto edellyttää mittavia investointeja, jotta hakijamaat pystyvät mukauttamaan infrastruktuurinsa EU:n normeihin ja standardeihin. Arviolta 70 % Phare-varoista käytetään investointien tukemiseen; investoinneiksi luetaan myös henkiseen pääomaan kohdistuvat investoinnit, mm. tuki hakijamaiden osallistumiseen yhteisön tutkimus- ja kehitysohjelmiin. Ympäristö- ja liikennesektorin hankkeet KIE-maissa Hakijamailla on edessään valtava haaste niiden pyrkiessä saamaan paikalliset olosuhteet EU:n edellyttämälle tasolle. Ympäristöalalla erityisesti vesi-, jäte-, vesiensuojelu- ja ilmansuojelukysymykset ovat etusijalla. Lainsäädännön kehittämisen lisäksi tarvitaan nykyaikaisia vesilaitoksia, jäteveden puhdistamoja sekä kaatopaikkoja. Ympäristöön liittyvän infrastruktuurin rakentaminen vaatisi EU:n arvion mukaan 120 miljardin euron investoinnit hakijamaissa. Tällä hetkellä maiden ympäristöinvestointien taso on 1,2 - 1,5 % bruttokansantuotteesta. Pelkkä hakijamaiden oma rahoitus on täysin riittämätön vaadittavaan panostukseen nähden, joten EU:n ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten rahoitus on välttämätöntä. EU:n komissio on jo käynnistänyt tiiviin yhteistyön Euroopan Investointipankin (EIB), Euroopan jälleenrakennus- ja kehitys-pankin (EBRD) ja Maailmanpankin (IBRD) kanssa. Myös pohjoismaiset NEFCO (Nordic Environment Finance Corporation) ja NIB (Nordic Investment Bank) ovat mukana. Vuonna 2000 Pharen rinnalle tuli kaksi uutta liittymisen tukivälinettä: rakennepoliittinen rahoitusväline ISPA ympäristö- ja liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen sekä maatalouspoliittinen rahoitusväline SAPARD. Budjetti on vuosina 2000 - 2006 seuraava: Phare 1.5 mrd, ISPA 1 mrd, SAPARD 0.5 mrd eli yhteensä 3 mrd euroa/vuosi. Phare rahoittaa hallinnon ja instituutioiden kehittämistä sekä sellaisia investointeja, jotka jäävät em. rahastojen ulkopuolelle. ISPA toimii EU:n köyhimpien jäsenmaiden koheesiorahastojen tapaan. Phare-hankkeeseen osallistuminen edellyttää kiinteää yhteydenpitoa vastaavien viranomaisten kanssa. Konsulttiyrityksen, jolla on mielenkiintoinen kohde, kannattaisi yrittää vakuuttaa kyseisen maan viranomaiset projektin kannattavuudesta, jonka jälkeen se pääsee avustettavien projektien joukkoon. Tämän jälkeen siitä kuitenkin käydään normaali tarjouskilpailu, jos se on arvoltaan yli 50.000 euroa. Lisätietoja: Finpro | |||||
TACIS- OHJELMA |
Tacis on Euroopan unionin teknisen avun ohjelma, joka on suunnattu entisen Neuvostoliiton seuraajavaltioille eli IVY-maille (Armenia, Azerbaitsan, Valko-Venäjä, Georgia, Kazakhstan, Kirgiisia, Moldova, Venäjä, Tatzikistan, Turkmenistan, Ukraina ja Uzbekistan) ja Mongolialle. Sen tarkoituksena on edistää Euroopan unionin ja kumppanuusmaiden välisiä sopusointuisia ja menestyksekkäitä taloudellisia ja poliittisia suhteita Ohjelman avulla helpotetaan kohdemaiden siirtymistä demokratiaan ja markkinatalouteen sekä edistetään niiden integroitumista kansainväliseen taloudelliseen järjestelmään. Yhteistyön perustana ovat Euroopan unionin ja kohdemaiden välillä solmitut kumppanuus- ja yhteistyösopimukset (PCA). Nykyinen Tacis-asetus on voimassa vuosille 2000 - 2006 ja sen painopiste alueita on vähennetty aiemmasta.
Euroopan Unionin komissio ja Tacis-ohjelman kumppanuusmaat määrittelevät varojen käyttötavan läheisessä yhteistyössä. Näin varmistetaan, että Tacis-rahoitus sopii yhteen kunkin maan uudistusohjelmien ja ensisijaisten päämäärien kanssa. Tacis tekee myös laajemmassa kansainvälisessä yhteydessä läheistä yhteistyötä muiden avustajien ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tacis välittää osaamista useilta julkisilta ja yksityisiltä organisaatioilta, mikä mahdollistaa länsimaisen kokemuksen yhdistämisen paikallisiin tietoihin ja taitoihin. Osaamista välitetään toimenpideohjelmaneuvonnan, asiantuntijaryhmien, tutkimuksen ja koulutuksen kautta, kehittämällä ja uudistamalla lainsäädäntöä, toimielimiä ja järjestöjä sekä luomalla kumppanuussuhteita, verkostoja sekä ystävyys- ja kokeiluhankkeita. Tacis vauhdittaa myös rahoituksen saantia muilta luotonantajilta tekemällä investointi- ja toteutettavuusselvityksiä. Tacis-rahoituksen pääperiaatteet ovat kaikille kumppanuusmaille yhteiset, vaikka maat ovatkin muutosprosessin eri vaiheissa. Tacis jakautuu kansallisiin, alueellisiin ja pienhankeohjelmiin. Ohjelmalla rahoitettaviin hankkeisiin voivat osallistua sekä EU:n jäsenmaiden että kohdemaiden yksityiset ja julkiset organisaatiot, yritykset ja yksityishenkilöt. | |||||
PHARE/ TACIS CBC PROJECT FACILITY |
Vuosina 1996 ja 1997 Euroopan komissio julkisti kaksi uutta ohjelmaa nimeltä "Phare Baltic Project Facility" ja Tacis Cross Border Co-operation Small Project Facility". Niiden tavoitteena on edistää paikallis- ja aluehallinnon yhteistyötä EU-maiden, Baltian maiden, Puolan Itämeren puoleisen osan ja IVY-maiden läntisen osan välillä (Luoteis-Venäjä, Valkovenäjä, Länsi-Ukraina ja Moldova). Phare Special Action in Favour of the Baltic Sea Region - Phare Small Project Fund on korvannut Phare/Baltic Project Facilityn. Ohjelma tukee yhteistyötä Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan rannikkoseudun kuntien ja alueiden kanssa. Ohjelma on jaettu neljään osaan ja jokainen maa hallitsee omaa ohjelmaansa.Tacis CBC Small Project Facility, joka tukee yhteistyötä Luoteis-Venäjän, Valkovenäjän, Länsi-Ukrainan ja Länsi-Moldovan kuntien ja alueiden kanssa, koostuu kahdesta osasta:
Joulukuusta 1997 lähtien on ollut toiminnassa uusi hallinto-organisaatio, Phare/Tacis CBC Project Facility, joka vastaa kaikista edellä mainituista ohjelmista Pharen ja Tacis'n puolesta. Organisaatiolla on paikalliset/alueelliset toimistot kaikissa Itämeren alueen maissa ja päätoimisto Länsi-Själlannin maakunnassa Tanskassa. Suomessa ohjelman vastuuorganisaationa ja kansallisen toimiston sijaintipaikkana on Suomen Kuntaliitto. Lisätietoja: Suomen toimisto: 
[ Rahoitusoppaan hakemisto ] | |||||
   © Itämeri-instituutti | bif@baltic.org | päivitetty 13.04.2003 | ||||||
